lauantai 20. syyskuuta 2014

Miltä tuntuu asua yksin?

Olen tässä asustellut yksin jo noin kolmisen viikkoa ja ajattelin jakaa teille hieman tuntemuksiani tästä ylhäisestä yksinelostani.

Ensinnäkin vielä muutama kuukausi sitten olin varma etten koskaan tulisi pärjäämään yksin. En tarkoita tällä ruuanlaittoa tai pyykinpesua, vain sitä miten ennen pelkäsin olla yksin. Siis ihan tosiaan pelkäsin. Porukoideni asunto tuntui aina liian suurelta ja yksin oleminen oli karmivaa. Täällä 32,5 neliön asunnossani kaikki on toisin. Ei ole ollut yötä, jolloin olisin pelännyt mennä nukkumaan. Tunnen itseni varsin vahvaksi nyt kun asun yksin. Tämä on kasvattanut minua ihmisenä muutamassa viikossa tosi paljon.

jouIMG_7171

Yksin asumisessa on kyllä niin hyviä kuin huonojakin puolia. Hyviin puoliin lukeutuu mm. rauha, vapaus sekä tottakai sisustaminen oman mielen mukaan. Sisustamista en tosin ole vielä ehtinyt kovin harrastaa, sillä koulua, töitä ja pippaloita on riittänyt tässä vaikka muille jakaa. Huomenissa pitäisi saada tietää, saanko telkkarin seinälle mikä mahdollistaisi vuodesohvan oston. Tahdon sen sohvan! Mikä olisikaan sen mukavampaa, kuin löhötä syysiltana sohvalla (parisuhteessa olevat kirjoittaisivat tähän kullan kainalossa) iso sipsikulho kainalossa sekä punaviinilasi (pullo) vieressä ja katsoa telkkarista mitä parhaimpia roskaohjelmia. Samaiselle sohvalle voisi sitten majoittaa kavereita yöksi, jos en heitä samaan sänkyyn kanssani halua nukkumaan. Tähän kategoriaan kuuluu pahalta haisevat ja liian juopuneet ystävät ja sukulaiset sekä paremman puoliskonsa omaavat kaveripojat.

jouIMG_7170

Mitkä kotityöt ovat minulle sitten ärsyttävimpiä?
Itse inhoan imurointia ja pölyjen pyyhintää. Yritän pitää kämpän siistinä ja tavarat järjestyksessä, mutta vain jälkimmäinen onnistuu sillein kunnolla. Huomenna ajattelin kuitenkin ottaa itseäni niskasta ja imuroida! Kolmas asia, mistä en pidä sitten yhtään on tiskaaminen. Omistan kyllä tiskikoneen, mutta paistinpannuja ym. joita ei voi koneeseen laittaa, pitää tiskata. Ja sekös ketuttaa joka kerta.

Pyykkääminen ja ruuanlaitto on ihan mukavaa ja niistä kotitöistä jopa tykkään!

jouIMG_7159 jouIMG_7251

Yksin asuminen on kyllä ollut rentouttavaa. Pitkän koulupäivän jälkeen on niin mukavaa tulla hiljaiseen asuntoon, eikä tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat jos hillun loppuillan alusvaatteilla. Saan tehdä mitä haluan ja syödä mitä haluan.♥ Saan myös pitää illanistujaisia milloin huvittaa ja tulla aamuyöllä haluamaani aikaan kotiin ilman että herätän ketään.

Mitä sitten kaipaan edellisestä elämästäni vanhempien luona?
Noh, ainakin Netflixiä, valmista ruokaa ja puhtaita pyykkejä. Samoin myös sitä, että oli aina joku jolle puhua ja kertoa kuulmiset koulun jälkeen, Ei nyt sinänsä ole ikävä, mutta pyrin vaihtamaan kerra viikossa poruoiden kanssa kuulumiset. Rollea alkaa pikkuhiljaa ikävöidä :(♥

jouIMG_7158 jouIMG_7250

Voin siis sanoa, että yksin asuminen on yksi suurimmista saavutuksistanitässä elämässä tähän asti. Saattaa joistakin tuntua pieneltä ja mitättömältä asialta, mutta olin vielä joskus varma, etten tule koskaan näkemään sitä että asun yksin. Vahvuus löytyy kyllä sisältä kun sitä tarvitaan.

Miltä teistä tuntui muuttaa ensimmäiseen omaan asuntoon? :)

~Taru

4 kommenttia:

  1. tosi hyvä postaus!! :) ja kuvissa näkyvät yksityiskohdat näyttää tosi kivalta! jaksaisitkohan joskus kuvata asuntopostauksen videolle? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja varmasti jaksan, kunhan saan kämpän kuntoon ja uuden tietokoneen jossa toimii äänet:) muokkaus ilman ääniä mahtanee olla vaikeaa:D

      Poista
  2. ihana postaus!♥ yksin asumisessa on varmasti juuri nuo hyvät kuin huonotkin puolensa, mutta hyvä jos olet jo kotiutunut sinne omaan asuntoon eikä yksinolo tuota vaikeuksia :) hahaa, naurahdin hieman tuolle viinipullo -jutulle päivän päätteeksi sohvalla rentoutuen, sillä itsellänikin se viinin litkiminen tuppaa venymään siihen yhteen pullolliseen, eikä suinkaan lasilliseen :DD
    mutta ihanan näköinen sisustus siulla, tuo lamppu on ihana♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin ihan yllättynyt siitä miten pärjään! Nyt kuumeessa oli pakko mennä Isoäidille, kun en päässyt edes omaan keittiöön yksin ja aloin kuumeessa höpöttää mielikuvituskavereille:D
      Kunhan vaan saan sisustuksen loppuun, niin ilmestyy tännekin enemmän kuvia :)<3 kiitos ihanasta kommentista!

      Poista