sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäivä ja muistoja

jouIMG_7989
Fluffy Blazer - Gina Tricot / Jeans - Dr. Denim / Boots - Migant / Peplum top - Gina Tricot / Bracelets - Pieces / Necklace - Guess

Ihanaa isänpäivää kaikille iseille♥

Isänpäivä meni mulla varsin leppoisissa merkeissä. Aamulla suuntasin porukoille syömään herkullista lounasta. Äiti oli loihtinyt kanapataa ja jälkkäriksi sitruspanncottaa, ai nam että oli hyvää! Voitti kevyesti mun tämän viikon mauttoman peruna-jauhelihavuoan...

En ehtinyt ennen lähtöä kuin käydä suihkussa, joten meikkaamiset jäivät sitten hieman myöhäisiksi. Päälleni halusin laittaa uuden Gina Tricostista hankitun pörröbleiserin. Lyhyistä hihoista huolimatta tuo on tosi ihanan lämpöinen♥ Ihana pikkusiskoni räpsi minusta asukuvatkin juuri ennen pimeän tuloa. Ei kamalasti tehnyt vain mieli hymyillä.

jouIMG_8037 jouIMG_7999 jouIMG_8040

Kotona nautitun lounaan jälkeen suuntasimme isovanhempieni luokse iltapäiväkahveille. Itse jätin kahvit väliin, koska unirytmi on tämän viikon vuoksi aivan solmussa. Nukkumaan olen mennyt tiistaista lähtien klo 04 ja nukkunut aamulla törkeän kauan. Sitä se liika juhliminen ja yötyöt teettää. Nyt pitääkin sitten yrittää kääntää rytmiä takaisin, jotta kouluunkin ehitisi herätä. Sain onneksi tänään tehtyä palautettavan kouluhommankin iskän avustuksella valmiiksi (olen huono käyttämään Exceliä...).

Isovanhempien luona oli myös tätini ja setäni perheineen. Oli tosi mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa. Sovimmekin tätini kanssa, että joku päivä kun aikaa liikenee niin lähdemme käymään lounaalla jossain. Sukulaisia on ihana nähdä♥ Sain myös nyt tietää varmaksi, että tässä kuussa talooni muuttaa Pleikkari kolmonen, jee! Serkkuni myy sen minulle hyvään hintaan - saan vihdoin SingStarin! Ja varmaan myös häädön kaupan päälle :D

jouIMG_8045

Tosiaan kuvissa ei tänään ihan hirveästi hymyilyttänyt.
Nyt yöllä tulee tasan vuosi siitä. kun ystäväni menehtyi Jälkihalloween-juhlissanin sairaskohtaukseen. Oli todella sekavat ja ahdistavat tunnelmat porukoilla. Kaikki illan muistot vierivät mieleeni, jokaisessa nurkassa ja oviaukossa muistin jotain noista kohtalokkaista bileistä. Aivan kuin olisin katsellut elokuvaa illasta mielessäni. Pahinta oli olla paikassa, johon hän nukahti ikuiseen uneen. Paikassa, josta hän ei enää nauraen noussutkaan jatkamaan juhlia.

Tätäkin kirjoittaessani käsistä tuntui lähtevän tunto ja syke nousi jonnekin ihan järkyttäviin lukemiin. Tuijotan koko ajan vain kelloa ja odotan sitä hetkeä, milloin kaikki tapahtui. Onneksi minun ei tarvitse nukkua tätä yötä yksin, vaan Julia tulee tänne tueksi. Olen ihan onnellinen, etten asu juuri tällä hetkellä enää porukoilla. En toivo kenenkään kokevan samaa, kuin meidän ystäväporukkamme koki sinä yönä. En toivo kenenkään joutuvan elvyttämään ystävää tuloksetta.
Kamalinta on ajatus siitä, että näin ei olisi välttämättä käynyt, jos juhlia ei olisi pidetty.

~Taru

8 kommenttia:

  1. Koita jaksaa huomenna on taas uus viikko ja uutta asiaa mietittävänä:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yritän:) kiitos kommentista, se piristi!

      Poista
  2. Kaikkia tapahtumia ei voi aina ennakoida. Tapahtui mitä tahansa, niin usein on parempi jatkaa vain eteenpäin. Taaksepäin aika ei nimittäin kulje.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet tässä ihan oikeassa. Eteenpäin on vaan joskus hankala jatkaa..:/ nyt kuitenkin taas jo paljon parempi fiilis :)

      Poista
  3. voi ei, oletpa joutunut kokemaan kauhean asian :'( ystävän menettäminen on varmasti hyvin rankkaa, ja viellä tuollaisella tavalla.. voimia sinne päin<3

    VastaaPoista
  4. vuosi kerrallaan eteenpäin♥ ps. suloinen pörröjakku!

    VastaaPoista