maanantai 24. elokuuta 2015

Suhdekammoisesta avovaimoksi

Kun Juhon kanssa tavattiin, tunsin etten ollut valmis vakavaan seurustelusuhteeseen, mutta pikku hiljaa kuitenkin lämpenin ajatukselle seurustella. Pohdin monesti, onko nyt oikea aika seurustella? Iso osa kavereista oli sinkkuja, ajattelin lähteä vaihtoon vielä opiskelujen aikana, olin stressaantunut ja väsynyt ja kaikin puolin suhdekammoinen. Pelkäsin, että taas tulee sattumaan tai minä satuttaisin toista. Etenkin sitä jälkimmäistä. Meistä tuli kuitenkin hyvin läheisiä suhteen alkuaikoina.

Mulla oli omat ongelmani alkuaikoina, en luottanut, pelkäsin ja pidin tiukasti kiinni sinkkuudestani. Se oli vähän niinkuin kuori, jonka toivoin häätävän kosiskelijan pois ja samalla toivoin, että kuori murtuisi. Olin kyllä samaan aikaan onnellinen, en tarvinnut miestä elämääni. Olen myös tullut siihen tulokseen näin jälkikäteen, että silloin kun miehen tarvitsee elämään ei kannata aloittaa suhdetta vaan vasta sitten kun sitä ei tarvitse. Silloin miehen saa elämään. Ennen suhdetta täytyy osata rakastaa itseään ja elämäänsä, sekä olla yksin.

jouIMG_3129


Kuitenkin Juho roikkui mun mukana ja minä myös hänessä. Tapeltiin pari kertaa siitä, että missä mennään ja mitkä ovat suhteen säännöt. Onko toinen nyt seurustelukumpani vai mikä? Tässä vaiheessa tajusin, ettei ns. fuckbuddy suhde tulisi milläänlailla toimimaan, olimme molemmat jo liian kiintyneitä ja sitä myöten mustasukkaisia. Plus myös vanhemmat tiesivät meidän tapailevan. Tehtiin sopimus, että ollaan vain toistemme kanssa - mutta ei seurustella. Käytiin myös syömässä ja katsottiin leffoja ja Juho käytännössä asui luonani. Siis täh, eikös tuo täytä jo seurustelun tuntomerkit?

Missä siis menee parisuhteen ja sinkkuuden raja? Vaikka "emme seurustelleet" en pitänyt itseäni täydellisesti sinkkuna. Kuitenkin pidimme tätä, me ei olla me juttua yllä, sillä sanat olla yhdessä, seurustella, parisuhde, poikaystävä, tyttöystävä vain ahdistivat minua paljon, vaikka käytännössähän me seurusteltiin jo kauan ennen asian virallistamista (siis Facebookkiin päivitämistä  meidän kohdalla:D) ja siitä tiesivät ystävät ja vanhemmat. Monesti sain kuitenkin kuulla kysymyksen, oletteko jo yhdessä? Vastasin aina, että nooh tavallaan mutta ei kuitenkaan. Eräänä päivänä vain puhuttiin, että eiköhän me olla ihan yhdessä ja että olemme nyt tyttö-/poikaystäviä. Hahah, kuulostaa ihan hölmöltä kirjoittaa tämä näin, mutta niin siinä tapahtui ja tavallaan asian varmistamiseksi pistetiin Facebookkiin parisuhdepäivitys, vähän niin kuin allekirjoitettiin "sopimus". Sana sopimuskin kuulostaa hölmöltä, en löydä sopivaa sanaa.

jouIMG_3182


Kun tämä virallistaminen tapahtui, tuntui kuin olisi paino tipahtanut harteilta. Enää ei tarvinnut miettiä, mitä vastata seurustelukysymykseen ja samalla luottamus toiseen kasvoi vielä enemmän. Eräänä iltana etsittiin Juholle yksiötä Kuopion keskustasta, mutta hupsis päädyttiinkin selailemaan kolmioita. Löysin rakkaustaloni, joka oli rivari Saaristokaupungissa, saunat ja kaikki. Kuitenkin se jäi haaveeksi, koska kummallakaan ei ole autoa ja vuokra oli liian suuri. Voidaanko silti miettiä sitä muuttoa tosissaan? tekstasin Juholle parin päivän päästä ja saatiinkin seuraavalle päivälle kaksi näyttöä, joista toinen miellytti molempia. Vielä samana iltana saatiin kuulla, että kämppä on meidän. JES ja ounou!

Muutto oli kuukauden päästä näytöstä ja siinä välissä ehdin panikoida, edettiinkö liian nopeasti. Entä jos Juho ei kestäkään minua tällaisena kuin olen? Entä kun olen menkkahormonihirviö? Entä kun en yksinkertaisesti välillä pysty väsymyksen takia hoitamaan edes perus kotihommia? Entä jos rakkaus vaan sammuu kesken kaiken?
Eräs kaverini sanoi, että yhteenmuutto näin nopeasti voi olla joko riski tai mahdollisuus. Olin samaa mieltä ja välillä pitääkin ottaa riskejä, jotta jotain ihanaa voisi tapahtua. Vuosi tulee asua vähintään asunnossa, siinä ajassa pitäisi nähdä jos suhde ei toimisikaan. Onneksi meillä näyttää toimivan, enkä usko että kovin suuria ryppyjä tähän meidän rakkauteen tulee - vaikka sama asunto jaetaan. Minusta tuli avovaimo 15.7.2015.


Onko täällä muita avovaimoja? Miltä yhteenmuutto alussa tuntui?
Entä suhdekammoisia?

~Taru

maanantai 17. elokuuta 2015

Light Colors

Suomen kesä. Aurinko paistaa ja on kylmä. Tai sitten liian kuuma. Tällainen keli oli tuossa pari päivää sitten, kun käytiin Viivin kanssa IsoCeen katolla kuvailemassa asukuvia. Kaupungilla oli viileähkö, mutta tuolla katolla aurinko porotti ja oli ihan todella lämmin!

Ajattelin ensin, että napatoppi olisi liian kylmä (ja että näyttäisin ihan valaalta), mutta loppujen lopuksi se yhdistettynä ruutupaitaan olikin paras valinta tuolle päivälle. Viileyden iskiessä laitoin vain paidan kiinni ja kuumuuden yllättäessä paita vain auki. Enkä edes näyttänyt valaalta. Loistavaa!

jouIMG_3031
jouIMG_3056

Vaaleansininen sopii mielestäni hyvin harmaan ja valkoisen kanssa. Yhditelmä on kyllä todella hillitty, mutta olen tässä tullut siihen tulokseen, että mulle nämä hillityt yhdistelmät ovat sitä omaa juttua. Joskus tottakai tekee mieli repäistä. Eikä hillitty tarkoita aina tylsää, ei todellakaan. Asu on aika koruton ja simppeli, mutta tähän ei minusta olisi edes sopinut kiloa koruja tai ihan kauhean räväkkä huulipuna. Tai huulipuna... Hmm. Se olisi kyllä ehkä voinut antaa tähän vielä säväystä. Ihailen kyllä ihmisiä ja heidän tyyliään, joilla on aina paljon kaikkea asuissaan, mutta itselle tähän asuun oli tämä "koruttomuus" parempi.
Ja hei, valkoiset Converset sopii ruutupaitojen kanssa ihan todella hyvin!

jouIMG_3024
jouIMG_3053

Asukuvissa tykkään liikkeestä. Näitä kuvia on vaan minusta ihan äärettömän vaikea saada onnistumaan, koska ilmeet ovat yleensä myös sellaisia, noh, liikeilmeitä. Pitäisi koko ajan pitää naama kuvauslukemilla tai hymyillä. Yllättävän hyvin onnistuin pitämään ilmeet kurissa ja kuvatkin tarkentuivat nätisti vaikka pyörin ja hyörin eessuntaassun. Liike antaa ihanasti keveyttä ja elävyyttä kuville. 

Jos joskus olisi mahdollisuus, menisin valokuvauskurssille. Haluaisin oppia kuvaamaan vieläkin paremmin ja erilaisemmin. Mitä erikoisempi kuva tai kuvakulma, sitä hienompi kuvasta tulee. Tai ainakin siistimpi. Erilaisuus on kaunista, myös kuvissa. Ja se tunne, kun jokin ihan hullu ajatus toimiikin myös kuvassa - huippua

jouIMG_3062 jouIMG_3060

Crop Top - H&M / Blouse - Vero Moda / Jeans - Dr. Denim / Sneakers - Converse / Sunnies - H&M / Watch - JetSet / Ring - Kultajousi

Nämä viimeiset kuvat ovat vähän ylivalottuneita, mutta musta noihin jäi juuri sen takia aika kiva fiilis! Aina ei valotus välttämättä onnistu ihan 100% nappiin, mutta joskus se voikin tehdä kuvista vielä hienommat. Kyllä varmaan kuulostaa aina ihan höpsöltä, kun Viivin kanssa puhutaan että "menispä aurinko vähän pilveen". Ei siis mihinkään paksuun pilveen, mutta ohueen. Kuvaaminen on paljon helpompaa. Aurinko häikäisee silmiin ja antaa kuville joskus hieman liikaa valoa. Ei passaa kyllä valittaa, kun kerrankin paistaa - ja paisteella saakin ihan siistejä kuvia! 


Mitäs te ihanaiset pidätte tästä asusta ja kuvista? :)

~Taru

perjantai 14. elokuuta 2015

Life is better at the beach

Keskiviikko oli meillä rantsupäivä. Toivottavasti se ei ollut tämän kesän viimeinen kohtuullisen lämmin päivä, sillä tahtoisin väriä pintaan ja nauttia auringon lämmöstä. Tahtoisin juoruta ystävien kanssa ja syödä mansikoita. Tahtoisin vain olla yhden kokonaisen päivän ennen koulujen alkua.

rantsu1
rantsu2

Onneksi syyslomalla suuntaan kohti Roomaa perheeni kanssa. Siellä saa sitten nauttia lämmöstä ja shoppailusta. Kunnon rantalomakin tekisi kyllä poikaa, mutta sellainen taitaa jäädä kyllä ensivuoden puolelle. Jos jää, niin sitten kohteena on kyllä Thaimaa/vastaava kaukana ja lämmössä. Mieluiten heti keväällä. Viime Thaimaan reissu varattiin jo edellisenä huhtikuuna, joten vuosi sitten tähän aikaan reissu oli jo tiedossa... Wäää tahdon lämpöön ja uimaan heti nyt!

rantsu4 rantsu3
rantsu6 rantsu5

Rantaseurana mulla oli "naapurit" Viivi ja Reetta, joiden kanssa ollaan tunnettu ja oltu ystäviä jo päiväkodista saakka. Tottakai välillä on ollut ryppyjä rakkaudessa, mutta niistä ollaan selvitty ja päästy yli. Minusta se kertoo tosiystävyydestä, että osataan antaa anteeksi ja jatkaa elämää myös vaikeiden aikojen jälkeen.  Joskus sanotaan pahasti, mutta tiedämme ettei sitä oikeasti tarkoita, suuttuneena sammakoita pääsee suusta. Pystymme myös kertomaan, jos sammakoita on päässyt. Pystymme pyytämään anteeksi. Tiedän, että voin soittaa heille, jos tulee vaikeaa. Tiedän että he pitävät minusta tällaisena kuin olen. Enempää en voisi toivoakaan. Plus: ihan loistavaa reissuseuraa/kuvausseuraa/rantaseuraa/viiniseuraa/juoruseuraa/läskeilyseuraa...!  Pusipusi rakkaat ♥

Reetan kanssa ollaan tänä vuonna reissattukin Thaimaassa ja Tanskassa. Saa nähdä, minne matkamme käy ensivuonna - reissu tehdään anyway


Oletteko te päässeet nauttimaan kesäsäistä yhtään? Onko teilläkin MATKAKUUME?

~Taru


Huom! Minulla on siis muitakin hyviä ystäviä, joiden kanssa viihdyn ;)

torstai 13. elokuuta 2015

B&W Maxi Dress

Maximekko, ehkä kaikista vaatteista helpoin ja parhain asukriisipäivinä. Mulla on ollut maximekko varmaan vuoden ostoslistalla, mutta vasta nyt kesällä sain hankittua kaappiini sopivan yksilön. Mulla tiukkana kriteerinä oli se, ettei siitä saa näkyä läpi laisinkaan. Tummansininenkin olisi ollut kiva, mutta siitä näkyi aivan liikaa läpi.
Maximekoissa vielä parasta on se, että ne menevät myös viileämmällä kelillä, kun alle voi laittaa vaikka kalsarit, eikä niitä kukaan näe. Tosin, itse kyllä suosin enemmän sukkuhousuja, mutta ymmärsitte varmaan mitä hain :D

jouIMG_2986
jouIMG_3000

Maxi Dress - Onlyt / Shoes - Skopunkten / Watch - Jet Set / Sunnies - H&M / Necklace - Guess / Bag - Axel David

jouIMG_2984 jouIMG_3010

JetSetin kello on päässyt taas ranteeseen oikein urakalla. Mitä lähemmäs syksy tulee, sitä enemmän kellolle on käyttöä. En vain osaa olla ilman rannekelloa, olo on muuten ihan eksynyt. En aina jaksa kännykkää laukusta kaivaa, on vain niin helpompaa kurkata aika ranteesta. Kurkkailen rannettani myös silloin, kun kelloa ei ole - hyvin pinttynyt tapa!

Kellokokoelmaakin tulen syksyn aikana uudistamaan, hakusessa on pari kivaa yksilöä. Osaatteko arvata, minkä merkkiset (2) kelloa minulla on ostoslistalla? 


Ihanaa koulujen alkua muuten kaikille, joilla se alkoi tänään! Tsemppiä kaikille opintoihin♥

~Taru

perjantai 7. elokuuta 2015

Black Off-Shoulder Lace Top

Eilen mulle meinasi tulla kunnollinen asukriisi, kun lähdettiin Viivin kanssa räpsimään asukuvia ennen mun töihin lähtöä. Olisin niin halunnut kuvauttaa mun ihanan raidallisen maksimekon, mutta keli oli niin kauhea, että päädyin sitten Freddyihin ja paitaan. Pitää kyllä joku aurinkoinen päivä saada siitä mekosta kuvat - rakastan sitä

asu060815

Lace Top - Gina Tricot / Pants - Freddy Wr. Up / Bag - Gina Tricot / Shoes - Skopunkten / Bracelets - Nomination

jouIMG_2945

Tämä pitsitoppi on jälkimmäisen Helsingin reissun ostoksia, Gina Tricotin alennusmyynneistä. Paidasta ehkä sopivampi koko olisi ollut S, mutta koska ne olivat jo loppuneet, niin päädyin ottamaan M-koon. Ei tämä onneksi liian iso ole, sellainen sopivan väljä. Olin jo kuvitellut, miten käyttäisin tätä kesällä shortsien kanssa ja biksut alla, mutta eipä nämä kelit kovin antaneet myöten. Onneksi paidasta on myös tällaiseen käyttöön, kun alle vain laittaa mahdollisimman ihonvärisen topin. Off-Shoulderit ovat mun mielestä ihan tosi ihania, ainut miinus se, että takin kanssa hihat menevän vähän kainaloihin.

jouIMG_2925 jouIMG_2950

Kyllä Viivi osasi taas napsia ihania kuvia, tästä viimeisestä tykkään itse tosi paljon Eikä tosiaan sadekelikään loppujen lopuksi haitannut ollenkaan, kun lähistöltä löytyi selainen "tunneli", mistä mennään talon sisäpihalle. Kuvailujen jälkeen käytiin vielä ihan extempore-lounaalla läheisessä Lounas Salongissa. Itse asiassa tässä kirjoitellessani pystyn katselemaan kyseistä paikkaa, ollaan melkein naapureita tuon paikan kanssa. Lähiaikoina tuohon Kauppakadun puolelle avautuu uusi Thaimaalainen ravintola, melkein naapurissa sekin! Ja onhan tuossa tien toisella puolella vielä Bierstubekin... Ei ole pitkä matka syömään, jos laiskuus yllättää - onneksi vieressä ei ole Hesburgeria :D

Tämän neidin viikonloppu pyörähtää ylläriylläri töissä, mutta onnneksi sitten on pari päivää vapaata. Kauhiaa, miten nopeasti aika on mennyt! Muutama viikko ja sitten täytyy palata kouluun. Oijoi. Erikoistun Taloushallinnon puolelle, joten koulussa on luvassa paljon Exceliä ja hakkaan varmaan päätä seinään, kun tase ei mene tasan. Jepjep, onneksi on Kauppakadun Improbaturit.


Mitä pidätte tästä asusta? Ovatko Off-Shoulderit IN vai OUT?

~Taru