sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Pahin vastukseni katsoo peilistä mua

Se olisi taas maanantai ja uusi viikko alkamassa. Viime viikolla tähän aikaan olin huolissani, miten tulen jaksamaan koulussa ja muutenkin arjen koittaessa. Olen herkkä stressaamaan erityisesti huolehtimaan ja murehtimaan etukäteen asioista. Joskus murehdin niinkin paljon, että kirjaimellisesti itken salaa vessassa tai toivon että aamulla olisin päässyt teho-osastolle hoidettavaksi, jottei tarvitsisi kohdata stressaavia asioita (ei siis millään itsetuhoisesti). Stressaavat asiat tuntuvat sata kertaa raskaammilta, kun niitä stressaa liikaa. Eikä niiden tekemisestäkään silloin tule yhtään mitään.

jouDSC_0154

"En mä kerkee, en mä pysty, en mä jaksa, en mä osaa". Olemme itsellemme julmia sanoessamme noin. En itse edes ajatellut aiemmin, kuinka paljon omat sanani vahingoittivat ja satuttivat itseäni. Jos joku muu tulisi sanomaan minulle samat asiat, joita aiemmin ja stressaantuneena toistelin itselleni päivittäin, olisin suuttunut ja pahoittanut mieleni todella pahasti. Emmehän hyväksy kiusaamista ja mollaamista muiltakaan, joten miksi annamme itsellemme luvan haukkua kehomme rumiksi ja suorituksiamme mitättömiksi. Emmekö osaa iloita pienemmistäkin suorituksista tai nähdä kasvojamme kauniina ilman meikkiä? Pahin kiusaajasi olet loppupeleissä sinä itse.

"Oon ihan paska tässä, en mä halua edes yrittää ku tiijän etten osaa". Epävarmuus lähtee aina ensisijaisesti korviemme välistä. Rohkeus ei ole sitä ettei pelota, vaan sitä että uskaltaa testata rajojaan. Vaikka ei osaisikaan seisoa käsillään, kannattaa sitä silti yrittää vaikka avun kanssa. Kädet jaksavat kyllä kannattaa kehoa ja kaatuminen pahasti on hyvin epätodennäköistä, vaikka auttaja olisikin kokematon. Itse olen kokenut salilla kerran ihan todella kovan pään hajoamisen, pää ei enää kestänyt kovan treenin mukana. Jälkeenpäin tuli todettua, että kroppa kyllä olisi jaksanut vaikka kuinka hyvin. Sirkuksen treeneissä näitä epävarmuuspuuskia on ollut sitäkin useammin, kun kymmenen vuotta nuoremmat tytöt tekevät kaiken sata kertaa paremmin kuin itse. Pitäisi aina vaan muistaa, ettei peilaisi osaamistaan muihin (etenkään täysin eritasoisiin) vaan keskittyisi kehittämään itseään.

jouDSC_0167

"Ei v*ttu minä, miten voit olla noin ruma!?" Kauneus on katsojan silmissä. En usko, että kukaan meistä näyttää aamulla herätessään niin kauhealta, että ohikulkijat oksentavat ohi mennessään. Olen vahvasti sitä mieltä, ettei kukaan ole epäkuvauksellinen. Tämä "epäkuvauksellisuus" on vain huonon kuvakulman ja oman jännittämisen luoma harha. Jos ei viihdy kameran edessä, on varmasti vaikea saada We♥It tyylistä inspiraatiokuvia. Linssin läpi kuitenkin välittyy se fiilis, mikä on ollut kuvatessa. Kuitenkaan se, ettei olo tunnu hyvältä kameran edessä, ei tarkoita sitä ettei olisi kaunis. Kauneutta ei tarvitse todistella kuvilla. Eniten ulkonäköäsi arvostelet sinä itse, rumuus on korvien välissä.

jouDSC_0157
jouDSC_0162

Ainut, joka sinua voi estää saavuttamasta unelmiasi, olet yksin sinä. Jokainen voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan sekä laatuun omilla päätöksillään. Kontrollifriikiksi ei kannata kuitenkaan heittäytyä, sillä kaikkea ei pysty eikä pidäkään hallita. Joskus asiat vain tapahtuvat. Epäonnistuminen ei tarkoita maailmanloppua, se on pikemminkin muistutus siitä kuinka paljon täytyy tehdä töitä saavuttaakseen suuret unelmat. Joskus ne voivat avata uusia ovia ja toivottavasti opettavat jotain uutta itsestäsi tai muusta asiasta. Jokatapauksessa omalla asenteella on suuri vaikutus mielialaan sekä ympärillä oleviin ihmisiin. Jos et itsekään usko itseesi, niin kuka sitten uskoo?


~Taru

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Capricorn

Olen horoskoopiltani Kauris. Kauriin luonteenpiirteet täsmäävät aika hyvin omiini ja löydän horoskooppien luonneanalyyseista välillä hauskoja ja yllättäviä yhteensattumia. Tänään horoskooppiani lueskellessa huomasin, että Kauriiden onnenluku on 8 tai 9 - itse olen pitänyt pienestä asti omana onnenlukunani numeroa kahdeksan. Pikkaisen hymyilytti tämä yhteensattuma!

Olen luonteeltani hyvin kunnianhimoinen ja kontrolloiva. Joskus minua voi kuvailla myös kylmäksi, mutta läheisiäni suojelen kuin karhuemo. Kun suutun, niin suutun kovasti, mutta osaan kuitenkin aika pitkälle hillitä hermoni (nykyään) ja olen ihan ystävällinen ja mukava. Tutut pääsevät näkemään myös minun hullunsekoboltsi puoleni. Jos lukaisette kauriin luonneanalyysin, niin sellainen minä olen aika pitkälle :D

jouDSC_0059-01 asu0901
Faux fur vest - Vero Moda / Jumper - H&M / Pants - Freddy Wr. Up / Shoes - Icon / Gloves - Gina Tricot

jouDSC_0041 jouDSC_0004

Perjantaina vietin tyttöjen kanssa synttäreitäni, täytin silloin 21 vuotta. Ihan hirveää, miten aika meni nopeasti. Vastahan täytin 20 vuotta?! Tähän ikään olisi hyvä jäädä, ikä riittää melkein minne vaan mutta olo ei ole vielä ihan hirveän vanha. Aikuistuakin varmaan pitäisi joskus, sisäinen pikkutyttö tuskin koskaan vanhenee. Taas viime kuvailureissulla piti päästä pomppimaan ja puhaltamaan lunta sekä piirtelemään lumeen. Katsotaan vaan, niin vielä kolmekymppisenä hypin lumihangessa ihan innoissani tai makaan lehtikasassa hyvän kuvan toivossa.

Eilen vietettiin Isoisäni 70-vuotisjuhlia. Käytiin ensin muutamien sukulaisten kesken kuuntelemassa Kuopion Kaupunginorkesterin uudenvuoden konserttia ja sen jälkeen suunnattiin syömään Fransmanniin. Ai että oli hyvää ruokaa ♥ Harmi, että kello oli jo niin myöhä, ettei tuhtia pihviä lisukkeineen melkein jaksanut syödä kokonaan. Pihvi oli täydellinen. Alkuruuaksi otin kylmäsavulohi blinin ja pääruoka oli siis Grillipihvi.

jouDSC_0046

Tänään en ollutkaan niin ahkera kuin piti... Mulla oli ihan kunnon lista hommille, jotka piti hoitaa tänään, mutta näyttää uhkaavasti siltä ettei niistä tule kyllä yhtään mitään. Verhojen lyhentäminen lomalla jäi myös, huppista. Salille suuntaan kuitenkin kuuden jäljestä, että tulisi edes liikuttua hetki. Jos tässä sitä ennen ehtisi vähän tehdä kouluhommia, huomenna olisi nimittäin taas paluu arkeen ja koulun penkille. Kivaa toisaalta, mutta stressi pelottaa. Juuri kun olen saanut pahimman stressin pois niin ei sitä takaisin toivoisi ihan heti!

Ihanaa sunnuntaita kaikille ♥

~Taru

tiistai 5. tammikuuta 2016

Goooooood Monday

Eilen minulla oli todella tehokas päivä. Aamusta lähdin työterveyteen näyttämään selkääni, joka on ollut kipeä jo pitkään sekä reistailevaa olkapäätäni. Välillä mietin, mitä pahaa olen tehnyt että jokainen kohta kropasta päättää kiukutella. Noh, sain kuitenkin lähetteen fysioterapeutille, tulehduskipulääkkeitä ja kortisonia olkapäähän piikillä. Se ei tunnu kyllä yhtään kivalta voin sanoa, onneksi en ole piikkikammoinen.

En olisi kyllä lukiossa vielä uskonut, kuinka mielenkiintoisia kaikki sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvät asiat ovat. Lääkärin jälkeen kävin pankissa juttelemassa säästämisestä sekä sijoittamisesta ja päädyinkin avaamaan itselleni ASP-tilin ja sijoittamaan pikkaisen. Kyllä taisin oikean alan valita, vaikkei se ollutkaan silloin lukiosta lähtiessä ensimmäinen toive. Kohtalo taisi puuttua peliin silloin - kerrankin loppupeleissä hyvällä tavalla.

kokeiluDSC_0095
jouDSC_0070 jouDSC_0114

Eilen oli kyllä ihana päivä. Kävin myös testaamassa Vietnamilaisen ravintolan lounaan (NAM!) ja illalla katsoin Suomen nuorten Leijonien peliä osin Amarillossa ja osin kotona. Tehtiin iltaruuaksi superhyviä Pulled Pork-hamppareita ja kotitekoista coleslaw-salaattia. Mitenkään itseäni kehumatta, se coleslaw oli kyllä parasta mitä olen koskaan syönyt. Pikkaisen valkosipulia ja punasipulia sekaan, niin saa kaalisalaatti lisämakua. Ainiin, olen oppinut myös tykkäämään sinapista, jota olen inhonnut koko elämäni. Mitä minulle on tapahtunut?!

jouDSC_0075

Top - Gina Tricot / Shirt - Gina Tricot / Pants - Freddy Wr. Up / Beanie - Alcott / Shoes - DinSko

jouDSC_0138 jouDSC_0109

Tsemppiä U20 Leijonille täksi illaksi finaaliin ♥ Itse kannustan ja katson peliä sivusilmällä tänään töiden lomassa, voi olla että keskittyminen paikoin kärsii - etenkin jos peli on oikein jännä. Pitää yrittää pitää silmät irti screeneistä ja keskittyä työn tekoon!

Tämän päivän työvuoron jälkeen lomailenkin loppuviikon, juhlin perjantaina synttäreitäni parin drinksun muodossa tyttöjen kanssa ja ensi viikolla palaan taas koulun penkille viikoksi. Koulussa tulee olemaan kyllä ihan jonkin verran hommaa, mutta onneksi pääsen rentoutumaan melkein heti koulujen alettua. Enää tasan kaksi viikkoa Kuuban reissuun, ai että en malta odottaa ♥ Onko teillä matkasuunnitelmia talveksi?


Ihanaa tiistaita kaikille ♥

~Taru

lauantai 2. tammikuuta 2016

It feels like winter

Tarvitsen enemmän arkimekkoja. Sellaisia, jotka ovat sopivia talvellakin ja joista ei vahingossakaan vilahda paikat-jotka-eivät-saisi-vilahtaa. Niin, ja kriteereinä on myös (ylläripylläri) mukavuus. Kohta kun vuoden ensimmäiset arkikiireet koittavat, en halua juosta kokonaista päivää puristavassa mekossa. Tahdon, että olo on hyvä koko päivän.

Ulkona on viilentynyt viime päivinä aika hurjasti. Tälläinen vilukissa kuten minä, joutuu kohta kaivamaan paksuimman untuvatakin kaapin perältä ja vetäisemään lämpimimmät villasukat jalkaan. Itseasiassa, saappaiden sisällä varpaitani lämmittivät ihanat pörrösukat, jotka sain joululahjaksi Juholta ♥ Myös Poncho on Juholta saatu joululahja - hyvin on osannut mies valita ;)

jouDSC_0005 jouDSC_0029
jouDSC_0045

Poncho - Vero Moda / Dress - Vila / Boots - Migant / Necklace - Ur&Penn / Bracelet - Glitter

jouDSC_0020 jouDSC_0060

Uusi vuosi mulla vaihtui kivoissa merkeissä. Töiden jälkeen suuntasin kavereiden kanssa pienimuotoisiin kotibailuihin ja vuoden vaihteeksi satamaan Juhon luokse katsomaan ilotulitusta. Tulihan sitä itsekin ammuttua pari rakettia, vaikka yleisesti ottaen pelkään niitä. Kauempaa ne ovat kauniita, mutta itse räjäyttely on aika kuumottavaa. Sataman ilotulituksen jälkeen menin Sannan ja Emmin kanssa Amarilloon vielä parille, joiden jälkeen oli pakko lähteä nukkumaan. Perjantaina mulla oli vielä töitäkin, joten uni oli erittäin hyvä vaihtoehto siihen aikaan illasta. Vietin elämäni parhaan uuden vuoden ♥

Miten teidän uusi vuosi meni?
Teittekö uuden vuoden lupauksia?

~Taru